ROAY kehottaa jäseniään tarkkaan harkintaan, jos he hakevat hanketyöntekijäksi konsultatiivisen sairaalaopetuksen kehittäminen -hankkeeseen.

Huomion arvioisia asioita hakukuulutuksessa ovat mm. nämä:

• Hakukuulutuksessa edellytetään kokemusta erityisopetuksesta, ei opettajankoulutusta.
• Tehtävässä noudatettava sopimus on KVTES, ei OVTES. Tämä tarkoittaa mm. erilaisia vapaa- ja lomakäytänteitä kuin opettajilla.
• Tehtävästä maksettava palkka on 3300 e/kk. Tätä kannattaa verrata esimerkiksi omaan huhtikuun palkkaan.

Lisäksi on syytä huomata, että

• KT Kuntatyönantajat ja JUKO/OAJ ovat sopineet, että sairaalakoulujen konsultatiivisen erityisopettajan palkkaus- ja työaikamääräyksinä voidaan soveltaa vuosityöaikaan otetun lukion erityisopettajan viranhaltijan palvelussuhteen ehtoja soveltuvin osin. (Lukion erityisopettajan palkka on noin 3900 e/kk)
• Sairaalakoulun konsultatiivisella erityisopettajalla tarkoitetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella palkattua opettajaa (Valtion erityisavustus sairaalaopettajien palkkaamiseen konsultatiivisen sairaalaopetuksen lisäämiseksi vuosille 2021-2022).

Rovaniemen kaupunki on siis valinnut eri linjan, kun se ei ole palkkaamassa konsultatiivisia erityisopettajia vaan hanketyöntekijöitä. Näin siitä huolimatta, että valtion erityisavustus on tarkoitettu opettajien palkkaamiseen.

Tämä lausunto on annettu pyynnöstä Rovaniemen lukioiden opetussuunnitelmakoordinaattori Marjo Ahopellolle 21.4.2021.

Rovaniemen opettajien ammattiyhdistys ry kiittää saamastaan mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Rovaniemen lukioiden opetussuunnitelmista. Toteamme erikseen, että emme ota kantaa yksittäisten oppiaineiden ops-kirjauksiin.

Pidämme lukioiden paikallisia opetussuunnitelmia hyvin kirjoitettuina. Ne antavat opettajille mahdollisuuden antaa laadukasta opetusta heidän oman pedagogisen vapautensa rajoissa. Opetussuunnitelmat eivät saa kunnianhimoisista tavoitteistaan huolimatta kuormittaa opettajia sen enempää kuin aiemmatkaan opetussuunnitelmat.

Opiskelijan ohjausta ja tukemista koskeva luku on kirjoitettu mielekkäästi. Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointia koskevan luvun sisältö on perusteltu, ja sama koskee oppimistavoitteita ja opetuksen keskeisiä sisältöjä.

Samalla kun voimme todeta paikallisen opetussuunnitelman kirjoittamisen onnistuneen varsin hyvin, haluamme korostaa sen käyttöönottamisen ja noudattamisen huolellisuutta. Opettajille on annettava aikaa ja koulutusta opetussuunnitelmien tarkoituksenmukaiseen käyttöönottoon ja noudattamiseen. Molemmissa lukioissa opetussuunnitelmia tulee toteuttaa samoilla tavoilla.

Keskeisenä sisältönä toteamme, että opetussuunnitelmien onnistunut noudattaminen on niin tärkeää, että opettajien tulee jaksaa antaa niiden mukaista opetusta. Hyvä opetussuunnitelma ja työssään jaksavat opettajat varmistavat laadukkaan opetuksen.

Rovaniemen opettajien ammattiyhdistys kiittää perusopetuksen tuntijaon muuttamista koskevaan esitykseen liittyvästä lausuntopyynnöstä. Lausumme kohteliaimmin seuraavaa.

Perusopetuksen tuntijaon muuttaminen vaikuttaisi oppimistuloksiin ja opiskelumotivaatioon. Erityisesti olemme huolestuneita taito- ja taideaineiden ja vieraiden kielten tilanteesta. Näissä aineissa opetusta annetaan jo nyt niin vähän, että varsinaisen uuden oppimisen sijaan kyse on pikemminkin osaamisen ylläpitämisestä. Rovaniemellä tarvitaan tulevaisuudessakin monipuolisesti kielitaitoisia ihmisiä. Samoin tarvitaan taito- ja taideaineiden osaajia. 

Esityksen mukaan perusopetuksen tuntijaosta vähennettäisiin ruotsin kielen opetusta 9. vuosiluokalla. Yhdistyksemme ei kannata tätä muutosta, sillä se heikentäisi merkittävästi kielitaitoa. Emme pidä realistisena sitä, että ruotsin kieltä voitaisiin tosiasiallisesti integroida valinnaisaineisiin. Vaikka viranhaltijoiden tuleekin hallita molemmat kansalliskielet, ei heiltä voida odottaa niin hyvää kielitaidon hallintaa, että oppilaiden ruotsin kielen oppiminen syvenisi. Jos oppilaat eivät ole saaneet kelpoisen opettajan antamaan ruotsin kielen opetusta riittävästi, ei heiltä voi edellyttää valinnaisten aineiden opiskelua ruotsiksi.

Käsityön oppitunneilla ohjeita ja opastusta tarvitaan etenkin alaluokilla paljon, emmekä pidä pedagogisesti toimivana käsityön integroimista muihin oppiaineisiin. Samoin suhtaudumme epäillen siihen, että matematiikan opiskelu 4. luokalla olisi liikuntapainotteista. Matematiikan opetuksessakin tulee voida keskittyä varsinaiseen asiaan, ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin tulee vastata monin eri tavoin.

Jos tuntijakoa muutetaan, tulee paikallinen opetussuunnitelma kirjoittaa uudelleen: opetussuunnitelman nykyisiä tavoitteita ei voi saavuttaa nykyistä vähemmällä opetuksella. Samalla toteamme, että perusopetuksen tuntimäärää kasvatetaan valtakunnallisesti vuonna 2020, jolloin vuosiviikkotuntimäärä on minimissään 224.

Rovaniemellä 9.11.2018

ROVANIEMEN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY

ROAY on antanut alla olevan lausunnon perusopetuksen paikalliseen ops-luonnokseen. 

Yleinen osa, sivut 1 - 100

Kokonaisuutena paikallinen opetussuunnitelma on varsin hyvin onnistunut. Emme kuitenkaan pidä tarpeellisena, että paikallisissa luonnehdinnoissa toistetaan sellaisia asioita, jotka on mainittu jo valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Koska opetussuunnitelma on toimintaa ohjaava asiakirja, jota on normina noudatettava, tulee nähdäksemme asiakirjassa välttää yleisluonteisia luonnehdintoja, joilla on kuvaava tehtävä. Jos toiminnan kuvauksia tarvitaan, on paikallaan harkita niiden siirtämistä tukimateriaaliin. 

Sivulle 39 on kirjattu luokanopettajan tehtäviin säännölliset arviointikeskustelut ja vanhempainvartit. Asia on esitelty luokanvalvojan tehtävien yhteydessä. Emme pidä realistisena, että arviointikeskustelujen pitäminen annettaisiin luokanvalvojille. Samalla muistutamme, että jos tällainen tehtävä annetaan kenelle tahansa opettajalle, pitää muistaa, että sillä on kustannusvaikutus OVTES huomioiden. Luonnos ei myöskään anna riittävää selvyyttä siihen, kuka vastaa alaluokilla oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelmasta ja sen laatimisesta koulukohtaisesti.

Sivulla 58 otetaan ansiokkaasti esiin tilaratkaisujen turvallisuus, ergonomisuus ja monta muuta näkökulmaa. Esitämme, että tilaratkaisuissa huomioidaan myös niiden terveellisyys. Edes pedagogisin syin opetusta ei voi järjestää sellaisessa tilassa, joka vaarantaa käyttäjiensä terveyden.

Sivulla 63 käsitellään monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Toteuttaminen jää näiden osalta epäselväksi. Etenkin arviointi on kirjattu tältä osin epäselvästi. Mielestämme pitää selventää, mihin laaja-alaisen osaamisen arviointi kirjataan ja milloin on ”etukäteen”, kun arviointikäytännöt suunnitellaan ja sovitaan.

Sivulla 66 on nimeltä mainittuna KiVa Koulu -toimenpideohjelma. Vaikka tuossa ohjelmassa ei tällä hetkellä ole merkittäviä puutteita, pidämme tarpeettomana ja tulevaa toimintaa rajoittavana, jos normina noudatettavaan asiakirjaan merkitään nimen tarkkuudella käytettävät työkalut. Jos lähivuosina kehitetään muita menetelmiä kiusaamisen ehkäisemiseen, kannattaa niillekin antaa mahdollisuus

Sivu 78 vaikuttaa vielä keskeneräiseltä: etenkin koulurauhan turvaaminen on kirjattu turhan väljästi, vaikka asia on tärkeä. Sivujen 79 - 82 taulukot ovat erittäin hyviä, mutta ROAY kannustaa tarkistamaan niiden oikeudellisen paikkansapitävyyden ennen opetussuunnitelman vahvistamista. Esimerkki: rehtori ei voi määrätä jälki-istuntoa (ks. Perusopetusasetus 18 §).

Arviointi, sivut 101 - 118

Monipuolinen jatkuva arviointi on oppilaan oikeus. Jotta opettaja voi arvioida oppilaitaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, tarvitaan toimivia työkaluja. Samoin opettajat on koulutettava oppilaiden itse- ja vertaisarvioinnin kehittämiseen, jotta arviointi toimii opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla.

Emme pidä onnistuneena esitystä, jonka mukaan 7. vuosiluokalla välitodistus korvattaisiin arviointikeskustelulla. Oppilaalla voi olla lähes 15 opettajaa, ja opettajalla voi olla yli 150 7.-luokkalaista oppilasta. Arviointikeskustelujen määrä nousisi niin kohtuuttomaksi, että sen ei voi mitenkään katsoa kuuluvan opettajan perustehtävänkuvaan, eikä siihen löydy aikaa koulun arjessa. Luokanvalvojan tehtäväksi arviointikeskustelua ei myöskään voi antaa, sillä hän opettaa useimmiten korkeintaan yhtä ainetta - eikä joskus ainoatakaan ainetta. Luokanvalvojan pitämät arviointikeskustelut jäisivät näin ollen vääjäämättä pintapuolisiksi, eikä niillä saavutettaisi arviointikeskusteluille asetettuja tavoitteita. Arviointikeskusteluille suunniteltu aikataulu ei huomioi lukuvuoden kulkua kaikkien oppilaiden kohdalta tasavertaisesti. Monipuolinen aineenopettajan antama jatkuva arviointi ja välitodistus ovat oppilaan kannalta syvällisempi arviointikeino.

Tämän vuoksi ROAY katsoo, että välitodistus tulee antaa viimeistään 7. vuosiluokalla. Jos väliarviointi kuitenkin päätetään muuttaa arviointikeskusteluksi, pitää muistaa myös, että sillä on kustannusvaikutus OVTES huomioiden.

On hyvä, että vuosiluokilla 5-9 opettajien tulee antaa henkilökohtaista palautetta sekä tiedottaa huoltajille oppilaan edistymisestä oppiaineessa muutenkin kuin summatiivisten kokeiden arvosanat ilmoittamalla. Muistutamme, että tämä tulee suunnitella siten, että opettajien työtaakka ei kohtuuttomasti kasva: opettajalla voi olla enimmillään yli 500 oppilasta, ja jo yli sadan oppilaan opintojen edistymisestä tiedottaminen lisää työmäärää huomattavasti.

Paikallisesta kuvauksesta puuttuu maininta siitä, montako mahdollisuutta annetaan osoittaa osaaminen erillisessä kokeessa (vuosiluokalta seuraavaan eteneminen). Perustetekstissä määrätään, että asiasta on päätettävä paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Muita huomioita

Opetussuunnitelmaan kirjatut sanamuodot ovat monin paikoin liian epäselviä. Verbien passiivimuodot etäännyttävät toiminnan ja tekijän liian kauas toisistaan. Sama vaikutus on, jos kerrotaan, kuinka ”koulu tekee”. Esimerkki sivulta 74: ”Koulu huolehtii, että viestintä saavuttaa kaikki vanhemmat.” Pidämme tärkeänä, että täsmällisesti kerrotaan, kenen kuuluu tehdä ja mitä. Lisäksi lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa on paikoin kirjauksia, kuinka jokin tehdään ”opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla”, vaikka käsityksemme mukaan juuri tässä asiakirjassa määritellään, mikä on tuo opetuksen järjestäjän päättämä tapa.