Huomaa edunvalvontasivuston alavalikko, josta löydät helposti etsimäsi tiedon. 

Aiheita ovat:

• Jos sairastut kesällä https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/jos-sairastut-kes%C3%A4ll%C3%A4?authuser=1

• Rikosoikeudellinen vastuu https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/rikosoikeudellinen-vastuu-opettajalla-ja-rehtorilla?authuser=1

• Vanhempainvapaan palkallisuus https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/vanhempainvapaan-palkallisuus?authuser=1

• Kielilisän maksaminen https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/kielilis%C3%A4n-maksaminen?authuser=1

• Resurssiopettajan opetusvelvollisuus https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/resurssiopettajan-opetuselvollisuus?authuser=1

• Väkivaltatilanteet https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/v%C3%A4kivaltatilanteet?authuser=1

• Otoilu https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/otoilu?authuser=1

• Opettajien työaika ja tavoitettavuus https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/opettajien-ty%C3%B6aika-ja-tavoitettavuus?authuser=1

• Sairauspoissaolo ja ys-aika https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/sairauspoissaolo-ja-ys-aika?authuser=1

• Eläkkeeltä töihin sijaistamaan https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/el%C3%A4kkeelt%C3%A4-t%C3%B6ihin?authuser=1

• Liikkuvat arkipyhät palkkauksessa https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/liikkuvat-arkipyh%C3%A4t-palkkauksessa?authuser=1

• Kesäajan ja lyhytaikaisen loman palkka https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/opettajien-kes%C3%A4ajan-palkka?authuser=1

• Määräaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus  https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4aikaisen-lomakorvaus?authuser=1

• Erityisen tuen järjestäminen https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/erityisen-tuen-j%C3%A4rjest%C3%A4minen?authuser=1

• POR uusi laskentatapa https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/por-uusi-laskentatapa?authuser=1

• Sijaisen tva-korvaus https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/sijaisen-tva-korvaus?authuser=1

• Kurinpitokeinot koulussa https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/kurinpitokeinot-koulussa?authuser=1

• Opetusharjoittelun ohjauskorvaus https://sites.google.com/d/15NST5-ODEFKookBlNNIqo0nmR1LVDywP/p/1z5lrXAQBtxOLmpaaw49YCXDlQh1bBo7e/edit

• Omaehtoinen koulutus ja koulutusstipendit vhttps://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/omaehtoinen-koulutus-ja-koulutusstipendit?authuser=1

• Kouluttajana toimiminen https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/kouluttajana-toimiminen?authuser=1

• Uudelleenkoulutus https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/uudelleenkoulutus?authuser=1

• Yleistä tietoa koulutuksista  https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/yleist%C3%A4-tietoa-koulutuksista-roi?authuser=1

• Leirikoulu https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/leirikoulu?authuser=1

• Osakuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/osakuntoutustuki-ja-osaty%C3%B6kyvytt%C3%B6myysel%C3%A4ke?authuser=1

• Syrjintä, yhdenvertaisuus ja häirintä https://sites.google.com/d/15NST5-ODEFKookBlNNIqo0nmR1LVDywP/p/1jtLo5pFvPIRpml1_0r-52x8mwRFB27jN/edit

• Lukion erityisopettajien hitut https://www.roay.fi/edunvalvonta-asioita/lukion-erityisopettajien-hitut

• Kiertävän opettajan korvaus https://sites.google.com/d/15NST5-ODEFKookBlNNIqo0nmR1LVDywP/p/1jThYf5rMwc4Yt4rUf39F86kDRPFUh6vS/edit

• Huomautus- ja varoitustilanteet https://www.roay.fi/edunvalvonta-asioita/huomautus-ja-varoitustilanteet

• Tukiopetus https://www.roay.fi/edunvalvonta-asioita/tukiopetus

• Rikosilmoitus opettajasta https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/rikosilmoitus-opettajasta?authuser=0

• Palkallinen vapaa lyhyen loman yhteydessä https://www.roay.fi/edunvalvonta-asioita/palkallinen-vapaa-lyhyen-loman-yhteydess%C3%A4

• Puhelimien käyttö oppitunneilla https://www.roay.fi/edunvalvonta-asioita/puhelimien-k%C3%A4ytt%C3%B6-oppitunneilla

• 25 palveluvuoden jälkeen palkallinen virkavapaa https://www.roay.fi/edunvalvonta-asioita/25-palvluvuoden-j%C3%A4lkeen-palkallinen-virkavapaa

• Muuttokorvaus, paikallinen sopimus https://www.roay.fi/edunvalvonta-asioita/muuttokorvaus-roi

• Päivärahan hakeminen https://www.roay.fi/edunvalvonta-asioita/p%C3%A4iv%C3%A4rahan-hakeminen

• 
  
• 
  

Ohje yhteydenotoista ongelmatilanteissa:

Käänny ongelmatilanteessa aina ensiksi OAJ:n työelämäoppaan puoleen:

https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/

Tässä oman edunvalvontasi startti:

Pääluottamusmiehen Joku roti! kouluvierailut 2024-2025

Isoja linjoja valtakunnan tasolla:

Uusi kuntasopimus pähkinänkuoressa

Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2025–29.2.2028.

Palkat nousevat sopimuskaudella 9,17 prosenttia ja kumulatiivisesti 9,49 prosenttia.

Korotukset jaksottuvat näin:

1.10.2025 yleiskorotus 53 euroa tai vähintään 2,5 %

1.8.2026 yleiskorotus 2,27 %

1.10.2026 Paikallinen järjestelyerä 0,2 %

1.10.2026 Palkkakehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 0,4 %

1.4.2027 yleiskorotus 2,0 %

1.4.2027 Paikallinen järjestelyerä 0,4 %

1.4.2027 Palkkakehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 0,4 %

1.2.2028 Palkkakehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1,0 %

OAJ käy jäsentensä kanssa uusien sopimusten yksityiskohtaiset muutokset läpi virtuaalisella keskustelualustalla OAJ Saunassa. Saunaan kirjaudutaan henkilökohtaisella linkillä, joka kannattaa tilata jo ennalta.

Sopimusneuvottelut

Uutinen 05.05.2025 - 23.30)

Kunta-ala sai raharatkaisun, OAJ tyytyväinen – Opettajille yleisen linjan mukaiset korotukset ja uusi palkkaohjelma

Kunta-alan palkkasopu tuo opettajille yleisen linjan mukaiset korotukset. Uusi palkkaohjelma, joka ei ole irtisanottavissa, tuo tämän päälle vielä 1,8 prosentin lisäkorotuksen. OAJ:n puheenjohtaja on tyytyväinen lopputulokseen ja siihen, että ratkaisuun päästiin neuvottelemalla.

OAJ:n päätavoitteena kunta-alan sopimusneuvotteluissa oli saada jäsenille yleisen linjan mukaiset palkankorotukset sekä jatkoa palkkaohjelmalle, jonka tarkoitus on kuroa umpeen kunnan ja yksityisen sektorin välisiä palkkaeroja.

– Saimme raharatkaisun, joka parantaa jäsentemme ostovoimaa sekä korjaa opettajien palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen ja siihen, että sopimus syntyi neuvottelemalla huolimatta hallituksen vientimallilaista, haastavasta taloustilanteesta ja siitä, että KT irtisanoi aiemman palkkaohjelman, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.

Uusi palkkaohjelma nostaa opettajia palkkakuopasta

Uusi sopimus on voimassa 34 kuukautta. Palkat nousevat 7,37 prosenttia, ja korotukset ovat sopimuskauden pituuteen suhteutettuna yleisen linjan mukaiset niin tasoltaan kuin kustannusvaikutuksiltaan.

Näiden korotusten päälle tulee vielä uusi palkkaohjelma, jolloin korotukset nousevat yhteensä 9,17 prosenttiin.

– Palkkaratkaisu on yleiskorotuspainotteinen, mikä on jäsentemme kannalta hyvä. Niin sanotun yleisen linjan lisäksi sopimus takaa uuden palkkaohjelman myötä 1,8 prosentin lisäkorotukset sopimuskauden aikana. Näin jatkamme palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamista ja edistämme palkkatasa-arvoa, Murto sanoo.

Aiempi palkkaohjelma olisi ollut irtisanottavissa vielä vuonna 2026.

– Uusi palkkaohjelma on voimassa koko sopimuskauden ajan eikä sitä voida irtisanoa, Murto sanoo.

Sopimus on voimassa helmikuun loppuun 2028

Sopimuskausi päättyy 29.2.2028.

– Helmikuun loppu on jäsentemme kannalta hyvä ajankohta sopimuksen umpeutumiselle, Murto kertoo.

Kunta-alalla hyvä neuvottelemisen ja sopimisen kulttuuri

Julkisuudessa herätti keskustelua KT:n päätös irtisanoa palkkaohjelma sunnuntaina 27. huhtikuuta. Katarina Murto vakuutti tuolloin neuvottelujen uudesta palkkaohjelmasta jatkuvan, ja näin tapahtui.

– Palkkaohjelman irtisanomisesta huolimatta neuvottelujen henki oli hyvä ja ratkaisuhakuinen. Pidän arvokkaana sitä, että KT:n kanssa vallitsee hyvä neuvottelu- ja sopimiskulttuuri, vaikka neuvotteluissa jouduimmekin ratkomaan monia erimielisyyksiä. Ratkaisu muistuttaa myös ammattijärjestöjen merkityksestä ja siitä, että jäsenyys kannattaa, Murto toteaa.

Ratkaisu muistuttaa myös ammattijärjestöjen merkityksestä ja siitä, että jäsenyys kannattaa.

Hänen mukaansa koulutettujen opettajien tekemän työ on tärkeää koko Suomelle. 

– Taloustilanne huolettaa nyt monia. On hyvä muistaa, että ilman opettajia ei olisi myöskään eri alojen ammattilaisia. Hallitus on puoliväliriihessä tehnyt ratkaisuja, joilla se uskoo talouskasvun kiihtyvän. Yritysten pitäisikin nyt alkaa investoimaan kasvun aikaansaamiseksi. Sillä aikaa opettajat kouluttavat myös tulevien vuosikymmenten osaajia.

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2025/kunta-ala-sai-raharatkaisun/

KVTES | tekstimuutokset 2025, pois lukien stilistiset muutokset

Luku I Yleinen osa

4 § Paikallinen sopiminen

1 mom. soveltamisohjeeseen lisäys

Edellä esitetystä poiketen voidaan kuitenkin paikallisella virka- ja työehtosopimuksella sopia työajaksi työaikana ruokailu ja työaikaluvun mukainen koulutukseen osallistuminen. Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan sopia toisin myös työntekijän/viranhaltijan eduksi työaikaluvun 4 § 2 momentin 5. kohdasta (lääkärin lähetteellä määräämät tutkimukset).

Luku III Työaika

4 § Työaika

2 mom. kohta 2 Matka-aika, lisätty viittaus

Työantajan velvollisuuteen ehkäistä työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen liittyvää liiallista rasitusta sovelletaan mitä työturvallisuuslain (738/2002) 10, 13 ja 25 §:ssä säädetään (viittausmääräys).

Soveltamisohjeeseen lisäys

Pääsopimuksen 12 §:n mukaisella paikallisella työ- ja virkaehtosopimuksella voidaan sopia työajan ulkopuolella tapahtuvan matka-ajan korvaamisesta.

10 § Poikkeuksellinen säännöllinen työaika, lisäys

Työ - ja virkaehtosopimuksen mukaisen keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan ylittäminen työsuojeluviranomaisen myöntämän poikkeusluvan toimeenpanemiseksi edellyttää pääsopimuksen mukaista paikallista työ- ja virkaehtosopimusta.

IV luku Vuosiloma

Uusi pykälä Vuosiloman vaihtaminen rahaksi

1 mom.

Tämän määräyksen käyttöönottaminen edellyttää, että työnantaja ja pääsopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset/luottamusedustaja tekevät pääsopimuksen 12 §:n mukaisen paikallisen sopimuksen tämän määräyksen soveltamisesta.

2 mom. Työnantaja ja työntekijä/viranhaltija voivat sopia lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vaihtamisesta rahaksi 30 vuosilomapäivän ylittävien päivien osalta. Sopimus tehdään kirjallisesti aikaisintaan lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ja viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

3 mom. Rahana maksettavat lomapäivät maksetaan 16 §:n mukaisesti. Korvauksen laskentakuukautena käytetään sitä kuukautta, jolloin sopimus lomapäivien vaihtamisesta rahaksi on tehty. Soveltamisohje Kun työntekijä/viranhaltija sopii loman vaihtamisesta rahaksi, sopimukseen kirjataan, minkä lomanmääräytymisvuoden vuosilomista on kysymys.

4 mom. Korvaus maksetaan viimeistään sopimuksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Pöytäkirjamerkintä

Tämä määräys on voimassa sopimuskauden 1.5.2025 - 29.2.2028.

V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat

1 § Oikeus sairauspoissaoloon

2 mom. soveltamisohje

Lisätty fysioterapeutti muun luotettavan työkyvyttömyystodistuksen antajaksi.

sekä

Lääkärintodistukseen merkitty hedelmöityshoidoista aiheutuva työkyvyttömyys oikeuttaa palkalliseen sairauspoissaoloon.

7 § Raskausvapaan palkallisuus

uusi 2 mom.

Tämän määräyksen 1 momentin 2 kohdan mukaista edellytystä ei noudateta tilanteissa, joissa raskaus päättyy ennenaikaisesti 154 raskauspäivän jälkeen, mutta ennen kuin raskausvapaata on 1 momentin 2 kohdan mukaan viimeistään haettava eikä viranhaltija/työntekijä ole raskauden päättyessä vielä hakenut raskausvapaata. Palkallisuuden edellytyksenä tällöinkin on, että 1 momentin 1 kohta sekä 3–4 kohdat täyttyvät ja että viranhaltija/työntekijä hakee raskausvapaata ilman aiheetonta viivytystä raskauden päättymisen jälkeen.

Uusi 7a § Imetystauko

Työntekijälle/viranhaltijalle, joka imettää alle 1-vuotiasta lastaan, on annettava palkallinen yhteensä enintään 15 minuutin pituinen imetystauko työpäivän aikana. Imetystauko annetaan, mikäli se on mahdollista huomioiden työntekijän/viranhaltijan työn luonne.

Imetystauko luetaan työaikaan. Imetystauko alkaa, kun työnteko keskeytyy ja loppuu kun työnteko alkaa uudelleen. Työntekijä/viranhaltija ei saa poistua työpaikalta tauon aikana. Ollakseen oikeutettu palkalliseen imetystaukoon on työntekijän työvuoron pituuden oltava vähintään kuusi tuntia.

Imetystauon käytännön järjestämisestä lähtökohtaisesti sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken. Imetystauko järjestetään siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle ja suoritettaville toiminnoille tai palveluille. Järjestely ei saa vaarantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta eikä aiheuttaa häiriötä työyhteisölle. Esihenkilöllä on em. seikat huomioiden oikeus osoittaa imetystauon ajankohta.

Soveltamisohje

Työntekijällä on oikeus imetystaukoon joko imettääkseen lastaan ja/tai pumpatakseen maitoa. Imetystaukoon katsotaan kuuluvaksi koko imetykseen tai maidon pumppaamiseen kuluva aika mukaan lukien mahdolliset siirtymät, vaatteiden vaihdot, mahdollinen peseytyminen ja muut vastaavat toimenpiteet.

Imetystaukoa ei ole välttämätöntä sopia pidettäväksi tiettynä kellonaikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että imetystauko pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin kun se on virka-/työtehtävien kannalta tarkoituksenmukaisinta. Esihenkilön määrätessä imetystauon ajankohdan, otetaan ensisijaisesti huomioon se, että imetystauko pidetään silloin kun se on äidin ja lapsen kannalta tarpeellista.

Tauko voidaan pitää joko yhtenä tai useampana taukona työpäivän aikana. Imetystauko on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava muun tauon yhteyteen.

Imetystaukoa ei voida määrätä pidettäväksi työpäivän alussa tai lopussa.

8 § Vanhempainvapaan palkallisuus

uusi 2 mom.

Tämän määräyksen 1 momentin 2 kohdan mukaista edellytystä ei noudateta tilanteissa, joissa raskaus päättyy ennenaikaisesti 154 raskauspäivän jälkeen, mutta ennen kuin vanhempainvapaata on 1 momentin 2 kohdan mukaan viimeistään haettava eikä viranhaltija/työntekijä ole raskauden päättyessä vielä hakenut vanhempainvapaata. Palkallisuuden edellytyksenä tällöinkin on, että 1 momentin 1 kohta sekä 3–4 kohdat täyttyvät ja että viranhaltija/työntekijä hakee vanhempainvapaata ilman aiheetonta viivytystä raskauden päättymisen jälkeen.

9 § Tilapäinen hoitovapaa

2 mom.

Poistettu vaatimus vanhempien työskentelystä kodin ulkopuolella.

10 § Opintovapaa

Poistettu vanha soveltamisohje ja lisätty uusi 3 mom.

Raskaana olevalla/synnyttäneellä viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus keskeyttää myönnetty opintovapaa enintään 105 arkipäivän ajaksi raskausvapaan ja/tai vanhempainvapaan vuoksi. Ko. vapaiden palkallisuus määräytyy V luvun 7–8 §:n mukaisesti. Välittömästi kyseisen raskaus ja/tai vanhempainvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa mikäli kyseistä vapaata on vielä jäljellä. Viranhaltijalla/työntekijällä on hakemuksesta oikeus pitää keskeytyksen alle jäänyt opintovapaan osuus (enintään 105 arkipäivää) myöhemmin.

11 § Eräät virka- ja työvapaat 2 mom.

Poistettu vapaapäivistä parisuhteen rekisteröintipäivä ja lisätty avopuolison hautajaispäivä (siunauspäivä).

VII luku Luottamusedustajat

3 § Luottamusedustajien asettaminen

3 mom. lisätty

Kunnassa/kuntayhtymässä ja sen omistamilla yhtiöillä voi olla yhteisiä pääluottamusedustajia ja luottamusedustajia. Edellytyksenä, että asianomainen kunta/kuntayhtymä ja yhtiö ovat sopineet järjestelystä ja että asianomainen pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys nimeää edellä mainitun sopimuksen mukaisesti kuntaan/kuntayhtymään ja yhtiölle yhteisen pääluottamusedustajan ja/tai luottamusedustajan.

8 § Luottamusedustajan ajankäyttö

1 mom.

Poistettu sana tarvittaessa.

Luottamusmiehenedustajan ajankäytöstä säännöllisenä työaikana sovitaan tarvittaessa tämän luvun 13 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.

4 mom. lisäys

Henkilöstön edustajalle annetaan yhteistoimintalaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi ajankäyttö yhteistoimintalain 20 § mukaisesti (viittausmääräys).

6 mom.         

Pöytäkirjamerkintää ajankäytöstä jatkettiin taas tämän sopimuskauden loppuun (105 edustettavaa à 1 päivä vapautusta).

10 § Luottamusedustajakorvaus

Korvauksia nostetaan 1.10.2025 lukien. Taulukon loppuun lisäys

Luottamusedustajakorvaukseen ei noudateta palkkausluvun 4 § 1 momentin määräyksiä osa-aikaisen palkasta. Luottamusedustajakorvaus maksetaan osa-aikatyötä tekevälle pääluottamusedustajalle täysimääräisenä edustettavien lukumäärän mukaisesti.

VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen

2 § Lomautusilmoitus

1 mom. Työnantajan on lomauttaessaan noudatettava vähintään yhden kuukauden kolmen viikon ilmoitusaikaa.

IX luku Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja ja työsuojeluvaltuutetun korvaus

2 § Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1 mom.

Työsuojeluvaltuutetun korvausta nostetaan 1.10.2025 lähtien ja pykälään lisäys

Työsuojeluvaltuutetun korvaukseen ei noudateta palkkausluvun 4 § 1 momentin määräyksiä osa-aikaisen palkasta. Työsuojeluvaltuutetun korvaus maksetaan osa-aikatyötä tekevälle työsuojeluvaltuutetulle täysimääräisenä edustettavien lukumäärän mukaisesti.

Uusi liite 15 Eläinlääkärit

Katso KVTES.

Liite 16

Kilometrikorvausten raja nousee 8 000:een kilometriin.

Poistettu kokonaan 16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset.

Sopimuskorotukset vuosille 2025–2028

1.6.2025     paikallinen järjestelyerä 0,05 % + 0,4 % (kehittämisohjelma 2022–2025)

1.10.2025   yleiskorotus 53 euroa tai vähintään 2,5 % (KVTES 2025–2028)

1.8.2026     yleiskorotus 2,27 % (KVTES 2025–2028)

1.10.2026   paikallinen järjestelyerä 0,2 % (KVTES 2025–2028)

1.10.2026   paikallinen järjestelyerä 0,4 % (kehittämisohjelma 2026–2028)

1.4.2027     yleiskorotus 2,0 % (KVTES 2025–2028) *

1.4.2027     paikallinen järjestelyerä 0,4 % (KVTES 2025–2028) *

1.4.2027     paikallinen järjestelyerä 0,4 % (kehittämisohjelma 2026–2028)

1.2.2028     paikallinen järjestelyerä 1,0 % (kehittämisohjelma 2026–2028)

* Jos Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry) irtisanotaan kolmannen vuoden osalta ja kyseisen sopimuksen viimeisen vuoden sopimuskorotukset muuttuvat, nämä sopimuskorotukset seuraavat uuden Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen korotuksia samassa suhteessa.

Sopimuskauden työryhmät

Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Työryhmän ensisijainen tehtävä on seurata ja ohjata edellisellä sopimuskaudella sovitun tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa ja tarpeen mukaan arvioida järjestelmän kehittämistarpeita. Työryhmässä laaditaan tasopalkkajärjestelmäopas. Myös palkkausjärjestelmän muista osista – esimerkiksi henkilökohtainen lisä, työkokemuslisä, tulospalkkio – voidaan neuvotella.

Työaikatyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on arvioida KVTESin työaikamääräysten uudistamistarpeet ja tehdä esitykset tarvittavista sopimusmuutoksista. Arvioinnissa tavoitteena on kehittää työaikamääräyksiä sen soveltamisalan toimintojen ja palveluiden sekä henkilöstön terveyttä, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta tukeviksi.

Tavoitteena on, että sopimusmääräyksiä kehitetään siten, että niiden avulla voidaan vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen liittyvää liiallista rasitusta. Työryhmä voi simuloida ja pilotoida erilaisia työaikamalleja ja -määräyksiä.

Työryhmä, jonka tehtävänä arvioida ja kehittää sopimusmääräyksiä, joilla voidaan tukea työntekijän / viranhaltijan pysymistä työelämässä ja paluuta työhön

Tarkastelun kohteena ovat erityisesti osasairauspäivärahaa koskevat määräykset ja se, miten voidaan tukea, edistää ja mahdollistaa työhön paluu pidemmiltä sairauspoissaolojaksoilta. Tarkastelun kohteena ovat ainakin palkkausta ja vuosilomaoikeutta koskevat sopimusmääräykset. Työryhmässä tarkastellaan myös erilaisia korvaavan työn malleja ja arvioidaan korvaavan työn mallin ottamista osaksi virka- ja työehtosopimuksia.

Henkilöstön edustajien asemaa tarkasteleva työryhmä

Työryhmän tehtävänä on arvioida henkilöstön edustajien asemaan liittyvien virka- ja työehtosopimusten kehittämis- ja muutostarpeita. Työryhmän tehtävänä on tarkastella ja arvioida henkilöstön edustajien asemaa. Arvioinnissa huomioidaan palveluiden järjestämisessä sekä sopimusrakenteessa tapahtuneet muutostarpeet.

Työryhmän työn aikana tehdään myös edustettavuusselvitys ja muut työryhmän työskentelyyn tarvittavat selvitykset. Tarkastelun kohteena ovat sekä kunta- että hyvinvointialan luottamusedustajia koskevat määräykset sekä Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa ja työsuojeluvaltuutetun korvausta koskevat määräykset, Työsuojelun yhteistoimintasopimus ja Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttösopimus.

Erityisopettajien työaikajärjestelmän uudistaminen

Uudessa OVTES-sopimuksessa sovittiin KT:n ja OAJ:n kesken, että peruskoulun erityisopettajan työaikajärjestelmästä neuvotellaan sopimuskauden aikana. Uudistustarve perustuu oppimisen tuen lakimuutokseen ja siitä aiheutuvaan erityisopettajan tehtävänkuvan muuttumiseen.

Sopimusneuvottelut

Uutinen 06.05.2025 - 14.01

OAJ ja Kunta ja hyvinvointialue työnantajat KT sopivat eilen hyväksytyssä uudessa OVTES-sopimuksessa, että peruskoulun erityisopettajien työaikamääräyksistä neuvotellaan sopimuskaudella. 

– Uudistustarve perustuu oppimisen tuen lakimuutokseen ja siitä aiheutuvaan erityisopettajan tehtävänkuvan muuttumiseen, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos selittää. 

Erityisopettajan työaikajärjestelmän uudistamiseen on sovittu käytettäväksi 0,2 prosenttia 1.10.2026 jaettavasta palkkaohjelmaerästä. 

– Tavoitteena on neuvotella ja sopia uudistamisesta 31.3.2026 mennessä. Lopputuloksesta ei ole sovittu. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, uudistus ei toteudu ja erityisopettajien sopimusmääräykset pysyvät ennallaan, Lindroos sanoo.  

Mikäli neuvotteluissa saavutetaan yhteisymmärrys, muutokset voidaan ottaa käyttöön 1.8.2026 alkaen. Sopimukset hyväksyy tai hylkää OAJ:n hallitus.

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2025/erityisopettajien-tyoaikajarjestelman-uudistaminen/?fbclid=IwY2xjawKixkpleHRuA2FlbQIxMQBicmlkETE1WDlJUG1yVGM5ZkJmU2xHAR7fWJum7exCUaejGISN9B6U4Fn4fg2Y-6bEn5Wk9kuPj714y3Kp4Fj4Tfd0ow_aem_wnJ9evqmYkZ9pCmPd80tDg

OVTES keskitetyn erän 0,4 % sopimusmuutokset (tiivistettynä) 1.2. 2025

• Osio A 17 § Vuosisidonnaisen lisän hakeminen (voimaan 1.2.2025)

Opettajalla on oikeus saada syntyneitä palkkasaatavia hakemusvuoden lisäksi kolme vuotta takautuvasti.

• Osio B yhteiset määräykset 8 § ja liite 1 4 § sekä 27 § (voimaan 1.2.2025)

Luokanopettajien hinnoitteluissa olevien opettajien palkoissa tehdään rakenteellinen muutos sekä korotetaan lähtöpalkkoja. Nämä muutokset ja lähtöpalkan korotus eivät koske virassa tai tuntiopettajina toimivia kaksoiskelpoisia luokanopettajia (hinnoittelut 4 03 04 02 8 ja 4 03 07 05 4).

Ensimmäisestä viiden vuoden vuosisidonnaisesta lisästä siirretään 1 % peruspalkkaan. 

Lisäksi peruspalkkaa ja tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,41 %:n yleiskorotuksella. 

Alle viisi vuotta työssä olevilla luokanopettajilla palkka nousee siis yhteensä 1,41 %.

Palkat tulee maksaa takautuvasti 1.2.2025 alkaen. 

Luokanopettajat (poislukien ylimmät hinnoittelutunnukset) jatkossa omalla rivillä

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v. 

• Osio B yhteiset määräykset 13 b § Vuosityöaikaan otetun lukion erityisopettajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan työaika (1.8.2025 alkaen)

Vuosityöaikaan otetun lukion erityisopettajan vuosityöaika 1600 tuntia sijoitetaan koulun 38 työviikoille ja kolmeen vesopäivään. Erityisopettajan työajasta voidaan sijoittaa tämän lisäksi 6–30 tuntia kesäkeskeytyksen puolelle elokuulle ennen lukion opettajien yhteisiä työpäiviä. Tämä työaika voi sisältää vain lukion erityisopettajan työhön kuuluvia tehtäviä kuten uusien opiskelijoiden tuen päätöksiin liittyviä tehtäviä.

• Osio B liite 1, 14 § Luokanvalvontatyö vuosiluokilla 7–9 (voimaan 1.8.2025)

Vuosiluokkien 7–9 luokanvalvontatyön korvaaminen muuttuu 1.8.2025 alkaen. 

Aikaisemmin luokanopettajan vuosiviikkoylitunnin mukaan määritelty korvaus muuttuu äidinkielen aineenopettajan vuosiviikkoylitunnin perusteella korvattavaksi. Tehtävästä luetaan opetusvelvollisuuteen 1,3 vuosiviikkotunnin verran riippumatta

siitä, luetaanko se opetusvelvollisuuteen vai maksetaanko korvaus ylitunteina. 

Yhden lv-korvauksen hinta kuukausipalkassa muuttuu: 

I kl 144,71 €  1.8.2025 alkaen 192,46 €

II kl 143,34 €  1.8.2025 alkaen 190,64 €

Aikaisemmin luokanvalvontatyön korvausta ei ole voinut jakaa. Ensi lukuvuoden alusta alkaen luokanvalvontatyön korvaus voidaan jakaa kahdelle opettajalle, jos molemmat opettajat haluavat työtehtävän jakaa. Miten ja mitkä työt jaetaan, sovitaan ko. opettajien ja rehtorin kanssa. Itse luokanvalvontatyöhön liittyvää soveltamisohjetta ei ole muutettu.

Luokanvalvontatyön korvaus vuosiluokalla 6 pysyy muuttumattomana. 

Sopimusmääräykseen on lisätty yhdysluokkia koskeva kirjaus. Ko. rajaus on neuvoteltu ja sovittu jo vuonna 2012 luokanvalvontakorvauksen laajentuessa koskemaan 6. luokan luokanopettajia (LM-kirje 22.5.2012 liite 1). Soveltamiskäytäntö ei siis ole muuttunut. Jos kunta on päättänyt maksaa korvauksen myös sellaisille yhdysluokan luokanopettajille, joiden ryhmässä 6. luokan oppilaita on vähemmän kuin 2/3, käytäntö säilyy muuttumattomana.

(Soveltamisohje luokanvalvontatyön tehtävistä:

Luokanvalvojan tehtävänä on huolehtia hänelle määrätyn luokan oppilaiden kasvatuksellista asioista. 

Tehtävä edellyttää yhteistyötä toisten opettajien ja koulun muun henkilökunnan kesken sekä koulun ja kodin välillä. 

Tärkeätä on myös luottamuksellisten suhteiden aikaansaaminen luokan oppilaiden kanssa. 

Luokanvalvoja on oman luokkansa oppilaiden edustaja opetusta ja järjestyksenpitoa koskevissa asioissa. 

Luokanvalvojan tulee tutustua luokan oppilaisiin ja mahdollisuuksien mukaan heidän kasvuympäristöönsä ottaen erityisesti huomioon oppilaan persoonallisuuden kehittymiseen ja koulukäyntimotivaatioon sekä oppimisvaikeuksiin vaikuttavat tekijät, neuvotella tarvittaessa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa koulunkäyntiä koskevista asioista, osallistua luokan yhteisten tilaisuuksien järjestelyihin ja olla niissä mukana, esittää tarvittaessa rehtorille neuvottelu yms. tilaisuuksien järjestämistä luokan toisten opettajien ja muiden oppilaita koulussa ohjaavien henkilöiden kanssa ja osallistua niiden järjestelyihin, osallistua oppilashuoltotoimintaan, tarkkailla luokan oppilaiden poissaoloja ja niiden syitä sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ym.)

• Osio B liite 2 Lukio (voimaan 1.8.2025)

7 § Lukioresurssitunnit

8 § Ylioppilaskokeen valmistava tarkastus sekä arvostelu

9 § Oppiaineen oppimäärän kuulusteluista maksettavat korvaukset

Lukioresurssi, ylioppilaskokeen valmistava tarkistus sekä yksityisopiskelijan kuulusteluihin liittyvät määräykset muuttuvat kokonaisuudessaan. Muutoksen tarkoituksena on irrottaa ylioppilaskokeen alustava tarkistustyö lukioresurssista ja yhdenmukaistaa korvaukset. Lisäksi enää ei ole merkitystä, tarkistetaanko lukion oman opiskelijan vai yksityisopiskelijan koe vaan molemmista korvaus on sama.

Ylioppilaskokeen alustava tarkistustyö poistuu lukioresurssista, joka pienenee samalla noin 20 % valtakunnallisesta keskiarvosta. Lukioresurssi on jatkossa viikkotunteina 12 + 0,13 * opiskelija. Lukioresurssista maksettaviin muihin tehtäviin muutoksella ei ole vaikutusta. Lukio päättää lukuvuosittain, mitä lukiolle tärkeitä tehtäviä tulee tehdä ja mitä siitä korvataan.

Jatkossa kaiken lukioresurssista korvattavan muun kuin opetustyön maksuperuste on opetusvelvollisuus 19. Yo-kokeen valmistavan tarkistustyön lisäksi päättötutkintoa edeltävät suulliset kuulustelut korvattiin aiemmin opettajan omalla opetusvelvollisuudella.

Ylioppilaskokeen alustavasta tarkistamisesta maksetaan syksystä 2025 alkaen euromääräiset korvaukset palkkaliitteen mukaisesti. Korvaustason määrittelyn taustalla on KT:n kanssa yhteistyössä toteutettu laaja kysely.

Äidinkieli ja kirjallisuus 60,30 € / koe

Reaaliaineet ja S2-/R2-kieli 51,30 € / koe

Vieraat kielet ja matematiikka 43,30 € / koe

Äidinkielen korvauksessa on huomioitu se, että koe sisältää kaksi osaa. Ensimmäisen tarkistettavan kokeen yhteydessä maksetaan opettajalle kokeeseen tutustumisesta erillinen 21,65 euron korvaus.

Lukioresurssimuutos vaikuttaa myös moniin muihin OVTES-määräyksiin. Tästä kokonaisuudesta tulee maalis-huhtikuussa erillinen tarkennettu KT:n yleiskirje ja ohjeistusta myös kevään lm-kirjeisiin.

• Osio B, liite 3 Aikuislukio

6 § Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät 2 mom.

(voimaan 1.8.2025)

Aikuislukion S2-kielen opetus rinnastetaan 1.8.2025 alkaen äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Jatkossa myös S2-opetuksen 28 oppitunnin opintojaksosta luetaan opetusvelvollisuuteen seitsemän tuntia harjoitusten ohjaus- ja valvontalisää.

• Osio F Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö

Liite 10, 2 § Musiikin perusopetuksen opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Liite 11, 3 § Opettajan palkka

Musiikkioppilaitosten opettajien ja päätoimisten tuntiopettajien sekä Lasten ja nuorten taidekoulun opettajien 8 vuoden 1 %:n vuosisidonnainen lisä aikaistetaan. Tämän jälkeen 5 vuoden lisä on yhteensä 3 % eikä jatkossa ole enää 8 vuoden lisää. 

Muutoksen vuoksi peruspalkkoja korotetaan 0,1 %. Muutos tulee voimaan 1.2.2025.

Liite 10, 11 § Sivutoimisen tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja tuntipalkkiot

Liite 11, 9 § Tuntipalkkiot; Liite 12, 13 § Tuntipalkkiot; Liite 13, 10 § Tuntipalkkiot

Taiteen perusopetuksen ja vapaa sivistystyön oppilaitoksissa kaikkien liitteiden piirissä olevien tuntiopettajien tuntipalkkioita korotetaan 1.2.2025 alkaen yleiskorotuksella 0,84 %.

Muuttuvat palkat voidaan korjata takautuvasti kolmen kuukauden kuluessa ts. toukokuun loppuun mennessä.

• Liite 12 Kansalaisopisto

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetustuntimäärä (voimaan 1.8.2025)

Sopimukseen 2022 2025 lisättiin opettajan määräykseen mahdollisuus muuttaa muuta työtä (350 tuntia) opetustyöksi siten, että yksi opetustunti vähentää muuta työtä 1,5 tuntia. Elokuusta lähtien työnantaja voi tehdä muutoksen työvuodeksi kerrallaan ilman opettajan suostumusta kuitenkin niin, että muut työtä on jäätävä vähintään 150 tuntia.

OVTES:n keskustason järjestelyerästä neuvottelutulos

OAJ ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen OVTES:n 1.2.2025 0,8 % suuruisesta kehittämisohjelmaerästä.

Sopimusneuvottelut

Uutinen 10.02.2025 - 16.03

Kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskeva kehittämisohjelma vuosille 2023 -2027 sisältää paikallis- ja keskustasolla sovittavia kehittämiseriä. OVTES:n 1.2.2025 0,8 % keskustason järjestelyerää koskevissa neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos.

Seuraavaksi sopijaosapuolten hallinnot käsittelevät neuvottelutulosta. Neuvottelutuloksen sisällöstä tiedotetaan, kun kummankin sopijaosapuolten hallinnot ovat sen käsitelleet.

Muistatko lukukauden 2023-2024 ajankohtaisia edunvalvonta-asioita?:

OAJ:n puheenjohtajan jäsenkirje  27.3.2024

Arvoisa jäsen,

OAJ vastustaa jyrkästi hallituksen suunnitelmaa lakisääteisestä vientimallista. Se heikentäisi merkittävästi mahdollisuuksiamme korjata neuvotellen palkkojen jälkeenjääneisyyttä opetus- ja tutkimusalalla ja koko julkisella sektorilla jatkossa. Palkkaneuvottelut ovat keskeinen osa edunvalvontamme ydintä.
Olemme johdonmukaisesti tuoneet esiin kantojamme työelämäheikennyksiin heti hallitusohjelman julkistamisesta lähtien sekä esittäneet myös perustelut näkemyksillemme. Olemme saaneet myös laajasti medianäkyvyyttä tavoitteillemme.

Työministeri Arto Satonen pyysi minua ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytköstä selvittämään edellytyksiä, joilla kaikki tahot palkansaajapuolella olisivat valmiita neuvottelupöytään työmarkkinamallista. Työministerin pyyntö on luottamuksen osoitus työmarkkinakriisin ratkaisemiseksi ja hyvä mahdollisuus saada OAJ:n tavoitteita etenemään. OAJ:n asema työmarkkinakriisin yhtenä ratkaisijana ja jäsenten etujen puolustajana korostuu entisestään.

Lähtökohtana ja OAJ:n tavoitteena kaikissa päätöksissämme ja toiminnassamme on aina jäsenten etu. Vaikka lakitie vientimallista on juridisesti ongelmallinen, on vaarana, että se toteutuu. Me teemme OAJ:ssä kaikkemme, että neuvottelut työmarkkinamallista saadaan käyntiin lakitien sijaan. Neuvottelutie ei silti tarkoita, että hyväksymme jäsentemme kannalta epäedullista neuvottelutulosta.

Olemme tehneet ja teemme valtavasti vaikuttamistyötä niin työmarkkinamallin kuin muiden hallitusohjelman työelämäheikennysten suhteen. Vastustamme vientimallin lisäksi, erityisesti aikuiskoulutustuen lakkauttamista, määräaikaisten aseman heikentämistä ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta, jotka nousivat esiin myös jäsenkyselyssämme.

Emme edelleenkään suostu paketoimaan hallituksen työelämäheikennyksiä niin, että taipuisimme vientivetoiseen malliin muiden heikennysten kustannuksella. Jatkamme vahvaa vaikuttamistyötä, jotta saamme jäsentemme edun mukaisia ratkaisuja.

Hallitusohjelmavaikuttamisen lisäksi käynnissä on yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sopimusneuvottelut. Molempien sopimukset umpeutuvat maaliskuun viimeisenä päivänä. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista on ollut käynnissä jo useita viikkoja, mutta neuvottelupöydässä on vielä monta asiaa ratkottavana. Neuvottelut jatkuvat keskiviikkona 3.4.2024.

Myös kehysriihivaikuttamista teemme vahvasti ja laajasti. 

Toivotan kaikille rentouttavaa ja hyvää pääsiäistä! 

Katarina Murto
Puheenjohtaja, OAJ

OAJ vastustaa valtakunnan tasolla seuraavia hallituksen ehdotuksia:

• Sovittelujärjestelmä – työmarkkinamalli – vientivetoisuus

• Määräaikaisten asema 

• Vuosi ilman perustetta

 • Työssäoloehto 12 kk 

• Työttömyysturvan porrastaminen 

•  Lomautuksen ilmoitusaika

•  Poliittiset mielenilmaukset – laittomat lakot – hyvityssakot - seuraamusmaksu

•   1. sairauspoissaolopäivän palkattomuus

•   Irtisanomisen perusteet => asiallinen syy 

• Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen 

Tilanne 8.2.2024

OAJ:n hallitus kokoontui eilen 8.2. ylimääräiseen työmarkkinatilannetta käsittelevään kokoukseen. Hallitus päätti, että OAJ ei tällä hetkellä järjestä uusia lakkoja suunniteltujen työelämäheikennysten takia. 

Palkansaajapuolen järjestämät laajat lakot eivät ole toistaiseksi johtaneet tuloksiin. Lakkokierteeseen ajautuminen ei ole arviomme mukaan tässä kohtaa jäsentemme eikä järjestön etu. Arvioimme tarvittavia toimia jatkuvasti mm. vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. OAJ:n hallituksella on valmius tehdä päätöksiä mahdollisista järjestöllisistä toimista nopeastikin, jos tilanne vaatii.  

OAJ ei ole maan hallitusta, vaan sen ajamia heikennyksiä vastaan 

Ymmärrämme julkisen talouden haasteet ja työllisyysasteen nostotarpeen. Kaikki maan hallituksen suunnittelemat toimet eivät kuitenkaan ole tasapuolisia, eivätkä ne johda hallituksen tavoitteiden toteutumiseen. OAJ vastustaa edelleen erityisesti lakisääteistä vientimallia, aikuiskoulutustuen lakkauttamista, määräaikaisten aseman heikentämistä ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta. Käymme jatkuvasti tiivistä keskustelua sekä työmarkkinajärjestöjen että poliittisten päättäjien kanssa. 

Lakkojen jatkamisen sijaan OAJ:n hallitus näkee tärkeäksi palata viipymättä neuvottelupöytään. Myös maan hallitus on julkisuudessa toivonut, että työmarkkinamallista löydettäisiin ratkaisu neuvotellen. Jotta tämä toteutuu, päättäjien tulee kutsua keskeiset liitot koolle kaksikantaisten neuvottelujen aloittamiseksi. Neuvottelut on aloitettava niiden keskeisten liittojen kesken, jotka ovat valmiita neuvottelupöytään.  

Neuvottelutilanne 30.1. 2024

OAJ:n maan hallituksen ohjelmaan sisältyviä työelämää koskevia heikennysesityksiä koskevat vaikuttamistoimet ovat jatkuneet.

Tammikuussa tehdyn kyselyn perusteella jäsenemme pitivät erityisen haitallisina lailla säädettävää työmarkkinamallia, ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuutta, määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentäminen sekä aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Saatu tulos vastaa alkusyksystä tehdyn kyselyn tuloksia.

Työministeri Satonen 16.1. koollekutsuman työmarkkinajärjestöjen tapaamisen yhteydessä selvisi, että lakisääteisen työmarkkinamallin valmistelu tulee etenemään hallituksen toimesta eikä erillisiä neuvotteluja sen osalta työmarkkinaosapuolten välillä tulla käymään. Em. johtuen, OAJ:n hallitus päätti 17.1. pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan järjestää poliittisen lakon 31.1.2024.

Lakon piiriin kuuluvat pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) varhaiskasvatuksen työsuhteinen opetushenkilöstö sopimusalasta ja työnantajasta riippumatta. Virkasuhteiset työntekijät eivät kuulu työtaistelun piiriin, sillä virkasuhteisilla on pysyvä työrauhavelvoite ja siten poliittinen lakko olisi laiton. Lisätietoja löytyy OAJ:n verkkosivuilta.

Tarkempaa lisätietoa allaolevassa liitteessä:

 Muistatko lukuvuoden 2023-2024 uudistuksia:

Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki? 

Hallitusohjelmassa on kirjaus vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Kirjaus ei astu voimaan välittömästi, vaan lakimuutokset täytyy ensin valmistella ja viedä eduskuntaan hyväksyttäväksi. Tämä vie yleensä vähintään vuoden ja lakiesitykset voivat vielä prosessin edetessä muuttua. Nykyinen vuorotteluvapaalaki ja laki aikuiskoulutusetuuksista ovat voimassa niin kauan kuin mahdolliset uudet lait astuvat voimaan.

Tämänhetkinen tilanne:

Jos ennen 1.8. 2023 aloittaa jommankumman, vielä ehtii!

Ei vielä eduskunnassa, lausuntoaika päättynyt 24.12.2023

• Hallituksen esitysluonnoksen mukaan aikuiskoulutustuki ja

vuorotteluvapaajärjestelmät lakkaavat 1.8.2024 lukien.

• Viimeistään 31.7.2024 aloitetut voisi viettää loppuun.

• Huom! Muutokset mahdollisia.

Syksyn alusta 1.8.2023 alkaen on tullut voimaan uusia määräyksiä, jotka vaikuttavat opettajan kesäajan palkkaan. 

1. Määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvausta (36 §) jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta korotetaan 1.8.2023 alkaen kahdesta päivästä 2,8 päivään. Muilta osin määräystä ei ole muutettu.

2. Määräys palkattoman virkavapaan vaikutuksesta palkkaan (37 §) on oleellisesti muuttunut. Opettajan palkkaoikeuksia koulujen lyhytaikaisilta lomilta virkavapaiden yhteydessä on selkeytetty. Toinen muutos koskee pitkiä palkattomia poissaoloja, joilla on vaikutusta opettajan seuraavan kesän palkkaan. 

37 § 3. mom. Oikeus koulun lyhytaikaisen loma

-ajan palkkaan

Palkaton poissaolo välittömästi ennen tai jälkeen koulun lyhytaikaista lomaa vaikuttaa

opettajan loma-ajan palkkaan vain, jos hän ei ole ollut töissä ennen ja/tai jälkeen

koulun lomaa vähintään 15 työpäivää. Työpäivät voivat olla välittömästi ennen loma-

aikaa tai välittömästi loma-ajan jälkeen tai yhteensä ennen ja jälkeen 15 päivää.

Määräys ei ota kantaa tilanteisiin, joissa opettaja on ottanut palkatonta virkavapaata viimeiset koulupäivät juuri ennen lomaa ja välittömästi jälkeen koulun lyhytaikaisen loman.

Työnantajan aikaisempaa käytäntöä ei tältä osin ole tarpeen muuttaa.

Opettajia tulee joka tapauksessa ohjeistaa siitä, miten tällaiset poissaolot vaikuttavat palkkaoikeuksiin.

Miten palkaton virkavapaa ennen koulun lyhytaikaista lomaa (syys-, joulu-, talvi- tai pääsiäisloma) vaikuttaa lyhyiden lomien palkkaan?

Koskee opetusvelvollisuustyöajassa olevia kunnan peruskoulujen ja lukioiden sekä taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opettajia

Opettajan yli viikon pituinen palkaton virkavapaa, esimerkiksi vanhempainvapaa, hoitovapaa tai opintovapaa, välittömästi ennen koulun lyhytaikaista lomaa, voi vaikuttaa lyhytaikaisen loman palkkaan. Palkaton sairauspoissaolo ei kuulu näihinvirkavapaisiin.

Koulun lyhytaikaisia lomia ovat syys -, joulu- tai  talviloma.

Kun opettajan palkaton virkavapaa sijoittuu ennen koulun lyhytaikaista lomaa, hän on oikeutettu loma-ajan palkkaan vain, jos hän on ollut töissä ennen ja/tai jälkeen koulun lomaa vähintään 15 työpäivää.

Työpäivät voivat olla välittömästi ennen loma-aikaa, välittömästi loma-ajan jälkeen tai yhteensä 15 työpäivää ennen ja jälkeen loman.

Esimerkki 1:

Opettaja on hoitovapaalla syyslukukauden 2023. Hoitovapaa päättyy syyslukukauden viimeisenä päivänä ja opettaja palaa töihin joululoman ensimmäisenä päivänä. Palkaton virkavapaa ei jatku tammikuussa joululoman jälkeen, vaan opettaja palaa töihin. Opettajalla on oikeus joululoman palkkaan, koska hän on töissä välittömästi joululoman jälkeen 15 työpäivää.

Esimerkki 2:

Opettaja on opintovapaalla juuri ennen syyslomaa kaksi viikkoa ja heti syysloman jälkeen viikon. Opettajalla ei ole oikeutta syysloman palkkaan, koska lomaa ennen/jälkeen tai ympärille ei tule 15 työpäivää.

Mikäli palkaton poissaolosi ennen lyhytaikaista lomaa on harkinnanvarainen palkaton virkavapaa, tulee työnantajalla olla yhteneväinen ohjeistus siitä, miten harkinnanvaraisia virkavapaita myönnetään ja miten virkavapaa vaikuttaa loma-ajanpalkkaan. Työntekijöitä tulee kohdella samanarvoisesti virkavapaita myönnettäessä

.

Selvitä jo  virkavapaata anottaessa, miten poissaolo vaikuttaa loma-ajanpalkkaan.

37 § 4. mom. Palkattoman virkavapaan vaikutus kesäajan palkkaan

Jos opettaja on ollut yli 60 kalenteripäivää palkattomalla virkavapaalla, vaikuttaa

poissaolo hänen seuraavan kesäajan palkkaansa. 

Määräystä ei sovelleta palkattomiin raskausvapaisiin, vanhempainvapaisiin, 1. hoitovapaajaksoihin eikä palkattomiin sairauspoissaoloihin. Palkan vähennystä ei myöskään tehdä, jos palkaton virkavapaa on anottu 16.6. asti tai jos virkavapaa kestää yhteensä 12 kuukautta.

Vähennystä ei myöskään tehdä tilanteissa, jossa opettaja on palkattomalla virkavapaalla omasta tehtävästään sen vuoksi, että on työssä vastaavan ajan saman työnantajan tehtävässä.

Käytännössä siis…

Vähennys kesäajan palkasta saadaan kertomalla poissaolon alle jääneet koulupäivät

60 kalenteripäivän ylittävältä osalta luvulla 0,1 ja opettajan päiväpalkalla (varsinainen

palkka jaettuna luvulla 30). Koulupäivät lasketaan maanantaista perjantaihin. Veso-

päiviä ei lasketa koulupäiviin eikä mahdollisista lauantaityöpäiviä.

Esimerkki 1:

Opettaja on opintovapaalla 1.9.2023– 29.5.2024. Hänen varsinainen palkkansa on

3990 €.

Tarkastelusta vähennetään aluksi virkavapaan ensimmäiset 60 kalenteripäivää, jolloin vähennystä määritellään ajalta 31.10.2023 – 29.5.2024. Kyseiseen ajanjaksoon ko.

kunnassa sisältyy yhteensä 134 koulupäivää. 

Kesäkuun 2024 palkkaa vähennetään

1782,20 eurolla (= 134 x 0,1 x 3990 / 30).

36 § Määräaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus (voimaan 1.8.2023) 

Lomapäiväkorvauksesi kasvaa aiemmasta 2,0 pvä/lomanmääräytymiskuukausi -> 2,8 päivään kuukaudessa.

Koko lukuvuoden työajan työskentelevän määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvaus kasvaa 20 päivästä 28 päivään, eli 40 %.

Elokuun veso-päivästä joululoman alkuun palkatun opettajan lomapäiväkorvaus kasvaa 5 päivästä 9 päivään, eli 80 %.

Lisäksi sopimusmuutokset ohjaavat hakemaan pidempiä virkavapaita (esim. vanhempainvapaat), mikä parantaa sijaisen asemaa.

Täältä löydät lisätietoja koskien määräaikaisia  opettajia koskevista muutoksista:

https://www.oaj.fi/jasenyys/oaj-neuvottelee/ukk-maaraaikaiset-2023/

Opetushallituksen päivitetyt ohjeet perusopetuksen erityisen tuen järjestämisestä 

Nyt opetushallituksen ohjeissa on linjattu, että

1.   Erityisopetusta antaa kelpoinen erityisopettaja, ei luokanopettaja tai aineenopettaja.

2.   Osa-aikaista erityisopetusta annetaan osalla jonkun oppiaineen oppitunneista muun opetuksen yhteydessä ja sitä on kelpoinen antamaan erityisopettajan kelpoisuuden omaava henkilö.

3.   Erityisen tuen oppilaalla on oikeus vain erityiseen tukeen kuuluvaan erityisopetukseen, niissä oppiaineissa, joissa hänellä on erityisen tuen tarve.

Tämän erityisopetuksen antamiseen on erilainen erityisopettajan kelpoisuusvaatimus kuin osa-aikaiseen erityisopetukseen. Erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta on siis kelpoinen antamaan erityisluokanopettaja tai omassa oppiaineessaan aineenopettajataustainen erityisopettaja.

4.   Yksilöllistetyssä oppiaineessa oppilaalla on oikeus vain erityiseen tukeen kuuluvaan erityisopetukseen, jota on kelpoinen antamaan erityisluokanopettaja tai omassa oppiaineessaan aineenopettajataustainen erityisopettaja.

Uudet ohjeet nostavat esiin kelpoisuusasetuksen (asetus opetustoimen henkilöstönkelpoisuusvaatimuksista 8 §) vaatimuksen, jonka mukaan erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta antaakseen opettajalla on oltava sekä kelpoisuus opettaa kyseistä

oppiainetta että erityisopettajan kelpoisuus.

Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia henkilöstöön,

mm. opettajien tehtäväkuviin ja tuen järjestämisen osalta ryhmiin.

Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että eniten tuen tarpeessa olevat oppilaat, eli ne erityisen tuen oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppiaineita, saavat näissä aineissa

pääsääntöistä tai kokoaikaista erityisopetusta erityisluokanopettajan tai

erityisopettajan kelpoisuuden omaavan kyseisen aineen aineenopettajan antamana.

Opettajan virkanimikkeen tulee vastata tosiasiallisia tehtäviä - myös erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtävässä

Hallinto-oikeuden mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että viranhaltijalle maksetaan palkka sellaisena kuin se hänelle tosiasiallisesti tehtävän työn perusteella kuuluu. Palkkaus ei voi määräytyä pelkästään virkanimikkeen mukaan, jos nimike ei vastaa todellisia työtehtäviä.

Sama koskee myös erityisopettajien ja erityisluokanopettajien virkoja ja virkaan kuuluvia tehtäviä. Erityisopettajan ja erityisluokanopettajan virkoihin on erilaiset kelpoisuusvaatimukset ja tästä seuraa erilaiset tehtävänkuvat. Mikäli erityisopettaja tekee pääsääntöisesti erityisluokanopettajan tehtäviä, tulee virkanimike muuttaa niin, että se vastaa todellisia tehtäviä.

Erityisopettaja on kelpoinen antamaan osa-aikaista erityisopetusta ja erityisluokanopettaja on kelpoinen antamaan vain erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta, opettamaan

kokonaisia oppiaineita ja esimerkiksi yksilöllistettyjä oppiaineita. Vain erityisluokanopettaja voi toimia erityisluokassa erityisopettajana.

Erityisopettajan virassa olevan henkilön kuuluu saada tehdä erityisopettajan kelpoisuuden vaativia tehtäviä eli antaa osa-aikaista erityisopetusta. Jos erityisopettajan virassa olevalla henkilöllä on myös erityisluokanopettajan kelpoisuus, hän voi kelpoisuutensa nojalla antaa kokoaikaista erityisopetusta joillekin oppilaille, mutta virkatehtävät eivät voi painottua kokoaikaiseen erityisopetukseen. Myös aineenopettajataustainen erityisopettaja voi omassa

oppiaineessaan antaa kokoaikaista erityisopetusta.

Mikäli erityisopettaja tekee pääsääntöisesti erityisluokanopettajan tehtäviä, tulee

virkanimike muuttaa niin, että se vastaa todellisia tehtäviä.

Rehtoreille tiedoksi: Palkkaperusteryhmien uusi laskentatapa on otettu käyttöön 1.8.2023 alkaen. 

Pelkän laskentatavan muutoksen vuoksi ei rehtorin palkan tulisi kuitenkaan laskea tai opetustuntien määrän lisääntyä, mikäli toimintaympäristössä ei tapahdu muutoksia.

Palkkaperusteryhmien uusi laskentatapa on otettu käyttöön 1.8.2023 alkaen.

Palkkaperusteryhmät määritellään vain oppilasmäärän perusteella siten, että vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa oppilasmääräjakaja on 15 ja vuosiluokilla 7–9 oppilasmääräjakaja on 25. 

Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat lasketaan tämän lisäksi ”tuplalaskentana” niin, että koulun erityisen tuen päätöksen saaneista lasketaan yksi palkkaperusteryhmä alkavaa 20 erityisen tuen päätöstä kohden.

Olitko hoitovapaalla viime kesänä 30.6., kun maksettiin 467 euron kertapalkkio?

Muutos tulkintaan 30.6.2023 maksussa olleen kertapalkkion maksamisesta osittaisella hoitovapaalla olleelle opettajalle: 

Osittaisella hoitovapaalla olevalle opettajalle tulee maksaa 467 €:n kertapalkkio.

Työnantajien tulee tarkistaa, onko kertapalkkioon oikeuttavalla ajanjaksolla ollut osittaisella hoitovapaalla olevia työntekijöitä / viranhaltijoita ja korjaamaan kertapalkkion maksaminen. Viivästyskorkoa saatavalle ei makseta. Kertapalkkiosta puuttuva osuus tulee maksaa ensimmäisenä mahdollisena palkanmaksupäivänä.