Huomaa edunvalvontasivuston alavalikko, josta löydät helposti etsimäsi tiedon. 

Aiheita ovat:

• Jos sairastut kesällä https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/jos-sairastut-kes%C3%A4ll%C3%A4?authuser=1

• Rikosoikeudellinen vastuu https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/rikosoikeudellinen-vastuu-opettajalla-ja-rehtorilla?authuser=1

• Vanhempainvapaan palkallisuus https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/vanhempainvapaan-palkallisuus?authuser=1

• Kielilisän maksaminen https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/kielilis%C3%A4n-maksaminen?authuser=1

• Resurssiopettajan opetusvelvollisuus https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/resurssiopettajan-opetuselvollisuus?authuser=1

• Väkivaltatilanteet https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/v%C3%A4kivaltatilanteet?authuser=1

• Otoilu https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/otoilu?authuser=1

• Opettajien työaika ja tavoitettavuus https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/opettajien-ty%C3%B6aika-ja-tavoitettavuus?authuser=1

• Sairauspoissaolo ja ys-aika https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/sairauspoissaolo-ja-ys-aika?authuser=1

• Eläkkeeltä töihin sijaistamaan https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/el%C3%A4kkeelt%C3%A4-t%C3%B6ihin?authuser=1

• Liikkuvat arkipyhät palkkauksessa https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/liikkuvat-arkipyh%C3%A4t-palkkauksessa?authuser=1

• Opettajien kesäajan palkka https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/opettajien-kes%C3%A4ajan-palkka?authuser=1

• Määräaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus  https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4aikaisen-lomakorvaus?authuser=1

• Erityisen tuen järjestäminen https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/erityisen-tuen-j%C3%A4rjest%C3%A4minen?authuser=1

• POR uusi laskentatapa https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/por-uusi-laskentatapa?authuser=1

• Sijaisen tva-korvaus https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/sijaisen-tva-korvaus?authuser=1

• Kurinpitokeinot koulussa https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/kurinpitokeinot-koulussa?authuser=1

• Opetusharjoittelun ohjauskorvaus https://sites.google.com/d/15NST5-ODEFKookBlNNIqo0nmR1LVDywP/p/1z5lrXAQBtxOLmpaaw49YCXDlQh1bBo7e/edit

• Omaehtoinen koulutus ja koulutusstipendit vhttps://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/omaehtoinen-koulutus-ja-koulutusstipendit?authuser=1

• Kouluttajana toimiminen https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/kouluttajana-toimiminen?authuser=1

• Uudelleenkoulutus https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/uudelleenkoulutus?authuser=1

• Yleistä tietoa koulutuksista  https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/yleist%C3%A4-tietoa-koulutuksista-roi?authuser=1

• Leirikoulu https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/leirikoulu?authuser=1

• Osakuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/osakuntoutustuki-ja-osaty%C3%B6kyvytt%C3%B6myysel%C3%A4ke?authuser=1

• Syrjintä, yhdenvertaisuus ja häirintä https://sites.google.com/d/15NST5-ODEFKookBlNNIqo0nmR1LVDywP/p/1jtLo5pFvPIRpml1_0r-52x8mwRFB27jN/edit

• Kiertävän opettajan korvaus https://sites.google.com/d/15NST5-ODEFKookBlNNIqo0nmR1LVDywP/p/1jThYf5rMwc4Yt4rUf39F86kDRPFUh6vS/edit

• Rikosilmoitus opettajasta https://sites.google.com/roay.fi/roay/edunvalvonta-asioita/rikosilmoitus-opettajasta?authuser=0

Ohje yhteydenotoista ongelmatilanteissa:

Käänny ongelmatilanteessa aina ensiksi OAJ:n työelämäoppaan puoleen:

https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/

Tässä oman edunvalvontasi startti:

Pääluottamusmiehen Joku roti! kouluvierailut 2024-2025

Isoja linjoja valtakunnan tasolla:

OVTES:n keskustason järjestelyerästä neuvottelutulos

OAJ ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen OVTES:n 1.2.2025 0,8 % suuruisesta kehittämisohjelmaerästä.

Sopimusneuvottelut

Uutinen 10.02.2025 - 16.03

Kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskeva kehittämisohjelma vuosille 2023 -2027 sisältää paikallis- ja keskustasolla sovittavia kehittämiseriä. OVTES:n 1.2.2025 0,8 % keskustason järjestelyerää koskevissa neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos.

Seuraavaksi sopijaosapuolten hallinnot käsittelevät neuvottelutulosta. Neuvottelutuloksen sisällöstä tiedotetaan, kun kummankin sopijaosapuolten hallinnot ovat sen käsitelleet.

Lukukauden 2023-2024 ajankohtaisia edunvalvonta-asioita:

OAJ:n puheenjohtajan jäsenkirje  27.3.2024

Arvoisa jäsen,

OAJ vastustaa jyrkästi hallituksen suunnitelmaa lakisääteisestä vientimallista. Se heikentäisi merkittävästi mahdollisuuksiamme korjata neuvotellen palkkojen jälkeenjääneisyyttä opetus- ja tutkimusalalla ja koko julkisella sektorilla jatkossa. Palkkaneuvottelut ovat keskeinen osa edunvalvontamme ydintä.
Olemme johdonmukaisesti tuoneet esiin kantojamme työelämäheikennyksiin heti hallitusohjelman julkistamisesta lähtien sekä esittäneet myös perustelut näkemyksillemme. Olemme saaneet myös laajasti medianäkyvyyttä tavoitteillemme.

Työministeri Arto Satonen pyysi minua ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytköstä selvittämään edellytyksiä, joilla kaikki tahot palkansaajapuolella olisivat valmiita neuvottelupöytään työmarkkinamallista. Työministerin pyyntö on luottamuksen osoitus työmarkkinakriisin ratkaisemiseksi ja hyvä mahdollisuus saada OAJ:n tavoitteita etenemään. OAJ:n asema työmarkkinakriisin yhtenä ratkaisijana ja jäsenten etujen puolustajana korostuu entisestään.

Lähtökohtana ja OAJ:n tavoitteena kaikissa päätöksissämme ja toiminnassamme on aina jäsenten etu. Vaikka lakitie vientimallista on juridisesti ongelmallinen, on vaarana, että se toteutuu. Me teemme OAJ:ssä kaikkemme, että neuvottelut työmarkkinamallista saadaan käyntiin lakitien sijaan. Neuvottelutie ei silti tarkoita, että hyväksymme jäsentemme kannalta epäedullista neuvottelutulosta.

Olemme tehneet ja teemme valtavasti vaikuttamistyötä niin työmarkkinamallin kuin muiden hallitusohjelman työelämäheikennysten suhteen. Vastustamme vientimallin lisäksi, erityisesti aikuiskoulutustuen lakkauttamista, määräaikaisten aseman heikentämistä ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta, jotka nousivat esiin myös jäsenkyselyssämme.

Emme edelleenkään suostu paketoimaan hallituksen työelämäheikennyksiä niin, että taipuisimme vientivetoiseen malliin muiden heikennysten kustannuksella. Jatkamme vahvaa vaikuttamistyötä, jotta saamme jäsentemme edun mukaisia ratkaisuja.

Hallitusohjelmavaikuttamisen lisäksi käynnissä on yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sopimusneuvottelut. Molempien sopimukset umpeutuvat maaliskuun viimeisenä päivänä. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista on ollut käynnissä jo useita viikkoja, mutta neuvottelupöydässä on vielä monta asiaa ratkottavana. Neuvottelut jatkuvat keskiviikkona 3.4.2024.

Myös kehysriihivaikuttamista teemme vahvasti ja laajasti. 

Toivotan kaikille rentouttavaa ja hyvää pääsiäistä! 

Katarina Murto
Puheenjohtaja, OAJ

OAJ vastustaa valtakunnan tasolla seuraavia hallituksen ehdotuksia:

• Sovittelujärjestelmä – työmarkkinamalli – vientivetoisuus

• Määräaikaisten asema 

• Vuosi ilman perustetta

 • Työssäoloehto 12 kk 

• Työttömyysturvan porrastaminen 

•  Lomautuksen ilmoitusaika

•  Poliittiset mielenilmaukset – laittomat lakot – hyvityssakot - seuraamusmaksu

•   1. sairauspoissaolopäivän palkattomuus

•   Irtisanomisen perusteet => asiallinen syy 

• Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen 

Tilanne 8.2.2024

OAJ:n hallitus kokoontui eilen 8.2. ylimääräiseen työmarkkinatilannetta käsittelevään kokoukseen. Hallitus päätti, että OAJ ei tällä hetkellä järjestä uusia lakkoja suunniteltujen työelämäheikennysten takia. 

Palkansaajapuolen järjestämät laajat lakot eivät ole toistaiseksi johtaneet tuloksiin. Lakkokierteeseen ajautuminen ei ole arviomme mukaan tässä kohtaa jäsentemme eikä järjestön etu. Arvioimme tarvittavia toimia jatkuvasti mm. vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. OAJ:n hallituksella on valmius tehdä päätöksiä mahdollisista järjestöllisistä toimista nopeastikin, jos tilanne vaatii.  

OAJ ei ole maan hallitusta, vaan sen ajamia heikennyksiä vastaan 

Ymmärrämme julkisen talouden haasteet ja työllisyysasteen nostotarpeen. Kaikki maan hallituksen suunnittelemat toimet eivät kuitenkaan ole tasapuolisia, eivätkä ne johda hallituksen tavoitteiden toteutumiseen. OAJ vastustaa edelleen erityisesti lakisääteistä vientimallia, aikuiskoulutustuen lakkauttamista, määräaikaisten aseman heikentämistä ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta. Käymme jatkuvasti tiivistä keskustelua sekä työmarkkinajärjestöjen että poliittisten päättäjien kanssa. 

Lakkojen jatkamisen sijaan OAJ:n hallitus näkee tärkeäksi palata viipymättä neuvottelupöytään. Myös maan hallitus on julkisuudessa toivonut, että työmarkkinamallista löydettäisiin ratkaisu neuvotellen. Jotta tämä toteutuu, päättäjien tulee kutsua keskeiset liitot koolle kaksikantaisten neuvottelujen aloittamiseksi. Neuvottelut on aloitettava niiden keskeisten liittojen kesken, jotka ovat valmiita neuvottelupöytään.  

Neuvottelutilanne 30.1. 2024

OAJ:n maan hallituksen ohjelmaan sisältyviä työelämää koskevia heikennysesityksiä koskevat vaikuttamistoimet ovat jatkuneet.

Tammikuussa tehdyn kyselyn perusteella jäsenemme pitivät erityisen haitallisina lailla säädettävää työmarkkinamallia, ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuutta, määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentäminen sekä aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Saatu tulos vastaa alkusyksystä tehdyn kyselyn tuloksia.

Työministeri Satonen 16.1. koollekutsuman työmarkkinajärjestöjen tapaamisen yhteydessä selvisi, että lakisääteisen työmarkkinamallin valmistelu tulee etenemään hallituksen toimesta eikä erillisiä neuvotteluja sen osalta työmarkkinaosapuolten välillä tulla käymään. Em. johtuen, OAJ:n hallitus päätti 17.1. pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan järjestää poliittisen lakon 31.1.2024.

Lakon piiriin kuuluvat pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) varhaiskasvatuksen työsuhteinen opetushenkilöstö sopimusalasta ja työnantajasta riippumatta. Virkasuhteiset työntekijät eivät kuulu työtaistelun piiriin, sillä virkasuhteisilla on pysyvä työrauhavelvoite ja siten poliittinen lakko olisi laiton. Lisätietoja löytyy OAJ:n verkkosivuilta.

Tarkempaa lisätietoa allaolevassa liitteessä:

Joku roti 2.0

Joku roti! -sanomaa viedään keväällä 2024 eteenpäin.

Siirry sivustolle Joku roti! 

https://sites.google.com/roay.fi/roay/joku-roti?authuser=1

 Lukuvuoden 2023-2024 uudistuksia:

Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki? 

Hallitusohjelmassa on kirjaus vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Kirjaus ei astu voimaan välittömästi, vaan lakimuutokset täytyy ensin valmistella ja viedä eduskuntaan hyväksyttäväksi. Tämä vie yleensä vähintään vuoden ja lakiesitykset voivat vielä prosessin edetessä muuttua. Nykyinen vuorotteluvapaalaki ja laki aikuiskoulutusetuuksista ovat voimassa niin kauan kuin mahdolliset uudet lait astuvat voimaan.

Tämänhetkinen tilanne:

Jos ennen 1.8. 2023 aloittaa jommankumman, vielä ehtii!

Ei vielä eduskunnassa, lausuntoaika päättynyt 24.12.2023

• Hallituksen esitysluonnoksen mukaan aikuiskoulutustuki ja

vuorotteluvapaajärjestelmät lakkaavat 1.8.2024 lukien.

• Viimeistään 31.7.2024 aloitetut voisi viettää loppuun.

• Huom! Muutokset mahdollisia.

Syksyn alusta 1.8.2023 alkaen on tullut voimaan uusia määräyksiä, jotka vaikuttavat opettajan kesäajan palkkaan. 

1. Määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvausta (36 §) jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta korotetaan 1.8.2023 alkaen kahdesta päivästä 2,8 päivään. Muilta osin määräystä ei ole muutettu.

2. Määräys palkattoman virkavapaan vaikutuksesta palkkaan (37 §) on oleellisesti muuttunut. Opettajan palkkaoikeuksia koulujen lyhytaikaisilta lomilta virkavapaiden yhteydessä on selkeytetty. Toinen muutos koskee pitkiä palkattomia poissaoloja, joilla on vaikutusta opettajan seuraavan kesän palkkaan. 

37 § 3. mom. Oikeus koulun lyhytaikaisen loma

-ajan palkkaan

Palkaton poissaolo välittömästi ennen tai jälkeen koulun lyhytaikaista lomaa vaikuttaa

opettajan loma-ajan palkkaan vain, jos hän ei ole ollut töissä ennen ja/tai jälkeen

koulun lomaa vähintään 15 työpäivää. Työpäivät voivat olla välittömästi ennen loma-

aikaa tai välittömästi loma-ajan jälkeen tai yhteensä ennen ja jälkeen 15 päivää.

Määräys ei ota kantaa tilanteisiin, joissa opettaja on ottanut palkatonta virkavapaata viimeiset koulupäivät juuri ennen lomaa ja välittömästi jälkeen koulun lyhytaikaisen loman.

Työnantajan aikaisempaa käytäntöä ei tältä osin ole tarpeen muuttaa.

Opettajia tulee joka tapauksessa ohjeistaa siitä, miten tällaiset poissaolot vaikuttavat palkkaoikeuksiin.

Miten palkaton virkavapaa ennen koulun lyhytaikaista lomaa (syys-, joulu-, talvi- tai pääsiäisloma) vaikuttaa lyhyiden lomien palkkaan?

Koskee opetusvelvollisuustyöajassa olevia kunnan peruskoulujen ja lukioiden sekä taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opettajia

Opettajan yli viikon pituinen palkaton virkavapaa, esimerkiksi vanhempainvapaa, hoitovapaa tai opintovapaa, välittömästi ennen koulun lyhytaikaista lomaa, voi vaikuttaa lyhytaikaisen loman palkkaan. Palkaton sairauspoissaolo ei kuulu näihinvirkavapaisiin.

Koulun lyhytaikaisia lomia ovat syys -, joulu- tai  talviloma.

Kun opettajan palkaton virkavapaa sijoittuu ennen koulun lyhytaikaista lomaa, hän on oikeutettu loma-ajan palkkaan vain, jos hän on ollut töissä ennen ja/tai jälkeen koulun lomaa vähintään 15 työpäivää.

Työpäivät voivat olla välittömästi ennen loma-aikaa, välittömästi loma-ajan jälkeen tai yhteensä 15 työpäivää ennen ja jälkeen loman.

Esimerkki 1:

Opettaja on hoitovapaalla syyslukukauden 2023. Hoitovapaa päättyy syyslukukauden viimeisenä päivänä ja opettaja palaa töihin joululoman ensimmäisenä päivänä. Palkaton virkavapaa ei jatku tammikuussa joululoman jälkeen, vaan opettaja palaa töihin. Opettajalla on oikeus joululoman palkkaan, koska hän on töissä välittömästi joululoman jälkeen 15 työpäivää.

Esimerkki 2:

Opettaja on opintovapaalla juuri ennen syyslomaa kaksi viikkoa ja heti syysloman jälkeen viikon. Opettajalla ei ole oikeutta syysloman palkkaan, koska lomaa ennen/jälkeen tai ympärille ei tule 15 työpäivää.

Mikäli palkaton poissaolosi ennen lyhytaikaista lomaa on harkinnanvarainen palkaton virkavapaa, tulee työnantajalla olla yhteneväinen ohjeistus siitä, miten harkinnanvaraisia virkavapaita myönnetään ja miten virkavapaa vaikuttaa loma-ajanpalkkaan. Työntekijöitä tulee kohdella samanarvoisesti virkavapaita myönnettäessä

.

Selvitä jo  virkavapaata anottaessa, miten poissaolo vaikuttaa loma-ajanpalkkaan.

37 § 4. mom. Palkattoman virkavapaan vaikutus kesäajan palkkaan

Jos opettaja on ollut yli 60 kalenteripäivää palkattomalla virkavapaalla, vaikuttaa

poissaolo hänen seuraavan kesäajan palkkaansa. 

Määräystä ei sovelleta palkattomiin raskausvapaisiin, vanhempainvapaisiin, 1. hoitovapaajaksoihin eikä palkattomiin sairauspoissaoloihin. Palkan vähennystä ei myöskään tehdä, jos palkaton virkavapaa on anottu 16.6. asti tai jos virkavapaa kestää yhteensä 12 kuukautta.

Vähennystä ei myöskään tehdä tilanteissa, jossa opettaja on palkattomalla virkavapaalla omasta tehtävästään sen vuoksi, että on työssä vastaavan ajan saman työnantajan tehtävässä.

Käytännössä siis…

Vähennys kesäajan palkasta saadaan kertomalla poissaolon alle jääneet koulupäivät

60 kalenteripäivän ylittävältä osalta luvulla 0,1 ja opettajan päiväpalkalla (varsinainen

palkka jaettuna luvulla 30). Koulupäivät lasketaan maanantaista perjantaihin. Veso-

päiviä ei lasketa koulupäiviin eikä mahdollisista lauantaityöpäiviä.

Esimerkki 1:

Opettaja on opintovapaalla 1.9.2023– 29.5.2024. Hänen varsinainen palkkansa on

3990 €.

Tarkastelusta vähennetään aluksi virkavapaan ensimmäiset 60 kalenteripäivää, jolloin vähennystä määritellään ajalta 31.10.2023 – 29.5.2024. Kyseiseen ajanjaksoon ko.

kunnassa sisältyy yhteensä 134 koulupäivää. 

Kesäkuun 2024 palkkaa vähennetään

1782,20 eurolla (= 134 x 0,1 x 3990 / 30).

36 § Määräaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus (voimaan 1.8.2023) 

Lomapäiväkorvauksesi kasvaa aiemmasta 2,0 pvä/lomanmääräytymiskuukausi -> 2,8 päivään kuukaudessa.

Koko lukuvuoden työajan työskentelevän määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvaus kasvaa 20 päivästä 28 päivään, eli 40 %.

Elokuun veso-päivästä joululoman alkuun palkatun opettajan lomapäiväkorvaus kasvaa 5 päivästä 9 päivään, eli 80 %.

Lisäksi sopimusmuutokset ohjaavat hakemaan pidempiä virkavapaita (esim. vanhempainvapaat), mikä parantaa sijaisen asemaa.

Täältä löydät lisätietoja koskien määräaikaisia  opettajia koskevista muutoksista:

https://www.oaj.fi/jasenyys/oaj-neuvottelee/ukk-maaraaikaiset-2023/

Opetushallituksen päivitetyt ohjeet perusopetuksen erityisen tuen järjestämisestä 

Nyt opetushallituksen ohjeissa on linjattu, että

1.   Erityisopetusta antaa kelpoinen erityisopettaja, ei luokanopettaja tai aineenopettaja.

2.   Osa-aikaista erityisopetusta annetaan osalla jonkun oppiaineen oppitunneista muun opetuksen yhteydessä ja sitä on kelpoinen antamaan erityisopettajan kelpoisuuden omaava henkilö.

3.   Erityisen tuen oppilaalla on oikeus vain erityiseen tukeen kuuluvaan erityisopetukseen, niissä oppiaineissa, joissa hänellä on erityisen tuen tarve.

Tämän erityisopetuksen antamiseen on erilainen erityisopettajan kelpoisuusvaatimus kuin osa-aikaiseen erityisopetukseen. Erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta on siis kelpoinen antamaan erityisluokanopettaja tai omassa oppiaineessaan aineenopettajataustainen erityisopettaja.

4.   Yksilöllistetyssä oppiaineessa oppilaalla on oikeus vain erityiseen tukeen kuuluvaan erityisopetukseen, jota on kelpoinen antamaan erityisluokanopettaja tai omassa oppiaineessaan aineenopettajataustainen erityisopettaja.

Uudet ohjeet nostavat esiin kelpoisuusasetuksen (asetus opetustoimen henkilöstönkelpoisuusvaatimuksista 8 §) vaatimuksen, jonka mukaan erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta antaakseen opettajalla on oltava sekä kelpoisuus opettaa kyseistä

oppiainetta että erityisopettajan kelpoisuus.

Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia henkilöstöön,

mm. opettajien tehtäväkuviin ja tuen järjestämisen osalta ryhmiin.

Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että eniten tuen tarpeessa olevat oppilaat, eli ne erityisen tuen oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppiaineita, saavat näissä aineissa

pääsääntöistä tai kokoaikaista erityisopetusta erityisluokanopettajan tai

erityisopettajan kelpoisuuden omaavan kyseisen aineen aineenopettajan antamana.

Opettajan virkanimikkeen tulee vastata tosiasiallisia tehtäviä - myös erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtävässä

Hallinto-oikeuden mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että viranhaltijalle maksetaan palkka sellaisena kuin se hänelle tosiasiallisesti tehtävän työn perusteella kuuluu. Palkkaus ei voi määräytyä pelkästään virkanimikkeen mukaan, jos nimike ei vastaa todellisia työtehtäviä.

Sama koskee myös erityisopettajien ja erityisluokanopettajien virkoja ja virkaan kuuluvia tehtäviä. Erityisopettajan ja erityisluokanopettajan virkoihin on erilaiset kelpoisuusvaatimukset ja tästä seuraa erilaiset tehtävänkuvat. Mikäli erityisopettaja tekee pääsääntöisesti erityisluokanopettajan tehtäviä, tulee virkanimike muuttaa niin, että se vastaa todellisia tehtäviä.

Erityisopettaja on kelpoinen antamaan osa-aikaista erityisopetusta ja erityisluokanopettaja on kelpoinen antamaan vain erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta, opettamaan

kokonaisia oppiaineita ja esimerkiksi yksilöllistettyjä oppiaineita. Vain erityisluokanopettaja voi toimia erityisluokassa erityisopettajana.

Erityisopettajan virassa olevan henkilön kuuluu saada tehdä erityisopettajan kelpoisuuden vaativia tehtäviä eli antaa osa-aikaista erityisopetusta. Jos erityisopettajan virassa olevalla henkilöllä on myös erityisluokanopettajan kelpoisuus, hän voi kelpoisuutensa nojalla antaa kokoaikaista erityisopetusta joillekin oppilaille, mutta virkatehtävät eivät voi painottua kokoaikaiseen erityisopetukseen. Myös aineenopettajataustainen erityisopettaja voi omassa

oppiaineessaan antaa kokoaikaista erityisopetusta.

Mikäli erityisopettaja tekee pääsääntöisesti erityisluokanopettajan tehtäviä, tulee

virkanimike muuttaa niin, että se vastaa todellisia tehtäviä.

Rehtoreille tiedoksi: Palkkaperusteryhmien uusi laskentatapa on otettu käyttöön 1.8.2023 alkaen. 

Pelkän laskentatavan muutoksen vuoksi ei rehtorin palkan tulisi kuitenkaan laskea tai opetustuntien määrän lisääntyä, mikäli toimintaympäristössä ei tapahdu muutoksia.

Palkkaperusteryhmien uusi laskentatapa on otettu käyttöön 1.8.2023 alkaen.

Palkkaperusteryhmät määritellään vain oppilasmäärän perusteella siten, että vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa oppilasmääräjakaja on 15 ja vuosiluokilla 7–9 oppilasmääräjakaja on 25. 

Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat lasketaan tämän lisäksi ”tuplalaskentana” niin, että koulun erityisen tuen päätöksen saaneista lasketaan yksi palkkaperusteryhmä alkavaa 20 erityisen tuen päätöstä kohden.

Olitko hoitovapaalla viime kesänä 30.6., kun maksettiin 467 euron kertapalkkio?

Muutos tulkintaan 30.6.2023 maksussa olleen kertapalkkion maksamisesta osittaisella hoitovapaalla olleelle opettajalle: 

Osittaisella hoitovapaalla olevalle opettajalle tulee maksaa 467 €:n kertapalkkio.

Työnantajien tulee tarkistaa, onko kertapalkkioon oikeuttavalla ajanjaksolla ollut osittaisella hoitovapaalla olevia työntekijöitä / viranhaltijoita ja korjaamaan kertapalkkion maksaminen. Viivästyskorkoa saatavalle ei makseta. Kertapalkkiosta puuttuva osuus tulee maksaa ensimmäisenä mahdollisena palkanmaksupäivänä.